Piiroomäen tilan omavalvonnan kuvaus

PIIROOMÄEN TILA

                      Arto ja Sari Rouvinen

                      Piiroomäentie 7

                      82510 KITEENLAHTI

SÄILÖREHU JA REHUOHRA/KAURA                                                        

PELTO

1. Syksyllä lieteen levitys kynnettäville lohkoille n.20t/ha

2. Kyntö (syvyys n.20cm)

3. Keväällä jousikkaalla tasoitellaan

4. Kerätään kivet ja tasoitetaan vielä tarvittaessa

5. Kylvö

        - siemenmäärät lajikkeesta riippuen

●jos laitetaan pelkkää ohraa, määrä on n.250kg/ha, mutta jos seassa on heinänsiementä, määrä on ohralle n.230kg/ha ja heinänsiementä 25kg/ha

●jos laitetaan pelkkää kauraa, määrä on n.190kg/ha, mutta jos seassa on heinänsiementä, määrä on n.170kg/ha ja heinänsiementä 25kg/ha

●kiertokoe tehdään ennen pellolle siirtymistä, apuvälineinä siinä on vaaka, sanko ja paperia ja kynä

6. Sitten jyrätään kun on kylvetty

7. Pintakivien keräys tarvittaessa

VILJAT

1. Kun viljat ovat nousseet oraalle: kuitenkin ennen kuin korren kasvu alkaa (3/4 lehteä), ruiskutetaan rikkakasvit

●RATIO, pelkille vilja-aloille 2tbl/ha, heinänsiemenaloille 1tbl/ha

●kasvinsuojeluaineet ovat kaikki gramma - aineita, koska olemme pohjavesialueella, niin tänne ei saa ruiskutella mitä tahansa aineita, kasvinsuojeluaineet säilytetään navetalla konehuoneessa lapsilta ja asiattomilta ulottumattomissa.

2. Sitten vain odotellaan sadon kypsymistä

●kun viljat alkavat olla kauniin keltaisia ja ohra saattaa osittain "taittaa niskansa"

3. Sitten kun ovat kypsiä, soitetaan urakoitsija puimaan viljat

4. Aina kun on täysi kärryllinen puitu, siitä mitataan kosteus, jos se on alle 13, ei tarvitse viedä kuivuriin, jos on yli, niin sitten ohrat viedään tilan omaan kylmäilmakuivuriin ja kauroille kysellään kyliltä lämminilmakuivuriin paikka ja viedään ne sinne heti kun sopii

5. Kuivauksen jälkeen ohrat jätetään kylmäilmakuivurin varastosiiloihin, mutta kaurat viedään navetan sivustalla olevaan ulkosiiloon

6. Viljat tulevat syöttöön sitä mukaa kun jauhattaja käy tekemässä seosta

●kotiseokseen siis tulee kauraa, ohraa, rypsiä, melassia, kivennäisiä ja vitamiinia

●muut kuin kaura ja ohra haetaan Kiteen meijerin rehuvarastolta

●rypsi (MAITURI 34) on Rehuraision

●melassi (FARMARIN MELASSILEIKE) on Lännen rehun

●kivenn. (PIHATTO MELLI) on Rehuraision

●vitamiinit (ADE-mure) on Rehumelican

7. Jauhattaja käy n. 1krt/kk, ja hän tekee kerrallaan n.8000kg seosta

●viljat otetaan vasaramyllyyn siiloista viljaruuvien avulla, muut ainekset ovat säkkitavarana, jotka kaadetaan myllyn takana olevaan kaatoaukkoon

8. Kotiseos puretaan myllyn omalla purkuruuville navetan kuivikevarastossa sijaitsevin kahteen jauhosiiloon

9. Niistä siiloista jauhot menevät lehmille kioskeihin sitä mukaa kun ne käyvät syömässä. Ja hiehoille otetaan samaisista siiloista jauhot spiraalin avulla jauhokärryyn josta ne jaetaan hiehoille 2x/pvä käsipelissä

10. Lehmät saavat myös AMINO - MAITURIA, joka on puolitiiviste. Sen säilytyspaikka on navetan takana olevassa ulkosiilossa, ja sen AMINO - MAITURIN toimittaja on Rehuraisio. Joka tuo sitä siihen siiloon n.1,5kk välein, n.3000kg kerrallaan.

RUOKINTAKIOSKIT

1. Ne kalibroidaan joka toinen kuukausi jauhatuksen jälkeen, ja jos on tarvetta, ne huolletaan tarkemmin.

SÄILÖREHU

• 1. Nurmialoille keväällä myyränkolojen tasoitus ketjulla.
• 2. Apulantojen kylvö, 350kg/ha - 480kg/ha, visussa tarkemmat määrät joka lohkolle
• a. tuutin säätö oikeille määrille, ajonopeus n.8km/h ja sit katotaan tuutin ohjekortista paljonko pohjan säätöluukkua avataan.
• 3. Sitten siivotaan rehusiilot, kaikki rehunjämät lakaistaan pois siiloista ja ne viedään lantalaan. Sen jälkeen tyhjennetään puristenestekaivot uppopumpulla lietesäiliöön, josta ne sitten lietteen levityksen yhteydessä menevät ravinteeksi pellolle.
• 4. Edellistalvelta jääneet aumamuovit kerätään yhteen läjään odottamaan syksyä ja muita muoviroskia. Ne viedään sitten kaikki yhdessä muovinkeräyspisteeseen.
• 5. Uudet aumamuovit käydään ostamassa Kiteen meijeriltä tai Agrimarketista, ja ne säilytetään konehallissa auringonvalolta suojattuna rehuntekoon asti.
• 6. 1 rehunteko alkaa kun ensimmäiset timoteit ovat tulleet tähkälle. Sitten soitetaan urakoitsijalle ja kysellään mitenkä heti joutaisi tulemaan.
• 7. Sitten kun urakoitsija on saapunut, hänelle neuvotaan miltä lohkolta niitto aloitetaan. Hän niittää niittomurskaimella rehun nurin ja karholle.
• a. jos niittäjä tulee heti aamusta, rehunkorjuuseen päästään n.3 tunnin kuluttua niitosta
• b. jos niittäjä tulee illasta, kuten useimmiten on, rehunkorjuu aloitetaan seuraavana aamuna
• 8. Ennen kun siirrytään traktorin ja noukinvaunun kanssa pellolle, tehdään bakteeriseos JOSILAC
• a. otetaan 200litranen tyhjä happotynnyri ja lasketaan siihen 180 litraa vettä, tynnyrin kupeessa on mitta - asteikko
• b. otetaan 10 litran ämpäriin vettä ja sotketaan siihen huolellisesti 3pss bakteeria
• c. kaadetaan tämä seos tynnyriin
• 9. Sitten otetaan tynnyri traktorin keulalla sijaitsevaan telineeseen ja sidotaan se telineessä olevalla kuormaliinalla kiinni.
• 10. Sitten laitetaan hapottimen putki tynnyriin ja tarkistetaan että suuttimista tulee tulee liuosta, suuttimet sijaitsevat (2kpl) noukkimen yläpuolella.
• 11. Traktorin kopissa on hapottimen virtausmittari, josta säädetään liuosta kulkevaksi 5 litraa/tonni.
• 12. Sitten siirrytään pellolle ko. yhdistelmän kanssa ja aloitetaan rehunkorjuu.
• 13. Sitä mukaa kun rehuja saadaan pois pellolta ja vietyä siiloon, siilossa oleva traktori mies rupeaa tasoittelemaan ja tallaamaan rehuja.
• 14. Rehut tallataan huolella ja jos on tarvetta, kaadetaan kastelukannusta vielä päälle bakteeriliuosta.

• 15. Sitten levitetään aumamuovi huolellisesti siilon päälle ja laitetaan painomakkarat reunoille, muistetaan kuitenkin kiristää muovia että sinne ei jäisi ilmaa väliin. Lopuksi viskellään vanhat auton renkaat muovin päälle painoksi. Jos on tullut reikiä, ne paikataan ilmastointiteipillä.
• 16. Rehunteon jälkeen aloitetaan taas lietteenajo, VISU:sta voi tarkistaa mille lohkoille sitä levitetään, n.30-32t/ha. Ja niille lohkoille mitkä jää ilman lietettä, laitetaan apulantaa, n.100kg/ha vähemmän kuin keväällä.
• 17. Toinen rehu tehdään samoilla ohjeilla kuin ensimmäinenkin, rehunteon väli on n.40vrk, riippuen kesästä.
• 18. Rehujen syöttö aloitetaan n.syys/lokakuun vaihteessa.
• 19. Siilosta otetaan muovia pois vain sen verran että saadaan otettua rehuleikkurilla muutoma kakku. Yhden kakun tilavuus on n.0,85m³ ja näitä kakkuja menee n. 4/pvä.
• 20. Ne siirretään navetan välivarastoon traktorin etukuormaimessa olevalla rehuleikkurilla.
• 21. Välivarastosta rehut jaetaan sisäruokintakauden aikana 2krt/pvä avantilla, ja vain sen verran mitä syövät, eli n.35kg/lehmä/pvä, hiehoille riittää pehku ja kuivaheinä.
• 22. Huono, eli homeinen yms. rehu ei pääse navetalle asti, se kun jätetään jo siilosta otto vaiheessa rehusiilojen luo läjään, josta ne siirretään sitten lantalaan.

JOSILAC

1pss bakteeria saadaan 60 litraa liuosta. Ja tämä liuos säilyy valmiina vähintään 2vrk. Bakteeripussit täytyy säilyttää pakastimessa.

LEHMÄT JA LYPSY

• 1. Lehmät saavat olla kesäkuun alusta lokakuulle asti ulkona ympäri vuorokauden, ne saavat sieltä tarvitsemansa rehun laitumen muodossa. Vesi ja jauhot tarjoillaan navetasta.
• 2. Ennen lypsyä lehmät otetaan sisälle kokooma - alueelle.
• 3. Siitä ne otetaan 5lehmää puolellensa asemalle lypsettäviksi.
• 4. Lypsyohjeet ovat liitteenä.
• 5. Ennen kuin lypsy aloitetaan pestään kädet huolella ja mahdollisesti laitetaan vielä lypsyhanskat käsien suojaksi.

• 6. Lehmältä pyyhitään kostealla rievulla utareet, tai lähinnä vetimet ja niiden ympäristö, käytetään niin monta lypsyriepua kuin on tarvis.
• 7. Sitten otetaan alkusuihkeet tippamukiin, ja niitä otetaan tarpeeksi paljon, että nähdään onko maito tankkikelpoista vai ei.
• 8. Jos sattuu niin, että maitoa ei saa tankkiin, se lypsetään erillislypsimellä, eli kannukoneella erilleen muista, ja kaadetaan se välittömästi lietekouruun ettei se vahingossakaan joudu hyvän maidon sekaan. Erillislypsimelle on myös erillispesuteline.
• 9. Tarvittaessa otetaan utaretulehdus näyte ja toimitetaan se kaupungin eläinlääkärille tutkittavaksi.
• 10. Ja asemalla ETASEPTI käsihuuhde pullo jota käytetään tarvittaessa käsien/lypsyhanskojen desinfiointiin, etenkin jos on käsitelty utaretulehduslehmää.
• 11. Jos maidon voi lypsää tankkiin, lypsimet laitetaan kiinni lehmään ilman että hörpitään ilmaa ylen määrin tai että imetään aseman lattialta kaikki lika lypsimiin.
• 12. Lypsyn loputtua, joka lehmälle laitetaan vedinkastoainetta.
• 13. Sen jälkeen kun on lypsetty, laitetaan lypsykone pesuun ja pestään aseman käytävät seinällä olevalla paloletkulla.
• 14. Sitten siivotaan lehmien parret kolan kanssa. Ja sen jälkeen työnnetään ritiläpalkit puhtaaksi isommalla kolalla. Sen jälkeen levitetään reilusti turvetta joka makuuparteen.
• 15. Sitten on vuorossa hiehopuolen siivous samalla lailla ja se jälkeen rehun jako.
• 16. Navetalle ei navettatiloihin edes pääse haittaeläimiä, mutta rehuvarastossa ja kuivikevarastossa on rotanmyrkkypusseja, koska sinne jostain pääsee hiiriä ja/tai rottia. Samoin kaikissa muissa konehalleissa ja kuivurissa on rotanmyrkkypusseja tuhoeläinten varalta.

MAITOHUONE

• 1. Maitoauto käy joka toinen yö klo 00.15 hakemassa maidot.
• 2. Tankin lämpötilaa on seurattu nyt vuodesta 2005, lämpötilalappu on maitohuoneen ovessa kiinni, johon kaikkien navetalla työskentelevien täytyisi muistaa kirjata tankin lämpötilat ylös joka lypsyn jälkeen.
• 3. Meillä on pesuturvalaite, joka estää pesuvesien tankkiin menemisen ja maidon lypsyn viemäriin. Lypsykone siis ei käynnisty jos maitoletku ei ole tankissa. Ja pesurikaan ei lähde päälle jos maitoletku ei ole tanakasti pesutelineessä.
• 4. Itse laitetaan pesuaineet tankin pesuriin, jonka maitomies käydessään laittaa päälle.
• 5. Pesutulos tarkastetaan iltanavetalle mennessä.
• 6. Pesuaineina meillä on DeLavalin Super ja Sidmax, molempia ostetaan 60 litran tynnyreissä ja ne säilytetään maitohuoneessa, mutta niissä on molemmissa semmoinen turvapumppu, ettei sattuisi vahinkoja. Ja näitä aineita ei käytetä kuin tankin ja lypsykoneen pesuun.
• 7. Tisko on meillä käsinpesuaineena, jolla pestään sankoja ja muita lypsyvälineitä. Ja sitä säilytetään kannellisessa sankossa ylähyllyllä.
• 8. Lehmien lypsyrievuissa käytetään utareenpesuainetta HAMRA SOAP, jota säilytetään kanssa maitohuoneessa.
• 9. Navetan pesua, lypsyaseman pesua ja muita yleistiloja varten on P3 Steril, jota säilytetään maitohuoneen kaapissa.
• 10. Lypsyriepujen pesussa käytetään BIO LUVIL:ia.
• 11. Koska meillä on kunnallinen vesijohto, meidän ei tarvitse huolehtia siitä että riittääkö vesi, vaan voi huoletta käyttää vettä lypsyaseman yms pesuun.
• 12. Ja vesinäytteiden otosta huolehtii Palo - ojan vesiosuuskunta.

Kaikki poikkeamat mitä navetalla koneissa tapahtuu, merkitään navetan toimistossa olevaan vihkoon, joka on toistaiseksi tyhjä, kun mitään ei ole sattunut.

Kaikki lääkityt lehmät merkitään huolellisesti punaisella lääkityksen ajaksi, samoin myös lääkkeet merkitään siemennyskortteihin ja eläinlääkärin antama potilaspäiväkirja on myös navetalla toimiston seinällä koko lääkityksen ja varoajan ajan. Ja potilaspäiväkirjat säilytetään tuvalla niille varatussa kansiossa sen 5 vuotta. Ja lääkkeet säilytetään navetan toimistossa olevassa lääkekaapissa lukittuna ja niin etteivät lapset ja muut asiattomat sinne pääse.

JÄTTEIDEN KÄSITTELY

1. Pääsääntöisesti kaikki navetalta tuleva jäte on sekajätettä, joten se laitetaan normaalisti roska - astiaan, tyhjennys on n.kerran kuussa.

2. Muovit kerätään yhteen läjään ja toimitetaan keräyspisteeseen kerran vuodessa.

3. Vanhaksi menneet lääkkeet ja käytetyt neulat toimitetaan apteekkiin.

4. Metallijätteet yms. metalliromu, toimitetaan metallikeräykseen.

5. Vanhat akut yms. vastaava toimitetaan niille tarkoitettuun keräyspisteesen.

6. Jäteöljyt toimitetaan n. kerran vuodessa kylällä kiertävään öljyautoon. Jäteöljyjen säilytysastiana toimii vanha 200l öljytynnyri.

7. Apulanta säkit toimitetaan myös kierrätykseen, jos ei itse voida hyödyntää niitä säilytyspusseina.

8. Kuolleet eläimet menevät Lauhaluomalle, Honkajoelle.

REHUNTOIMITTAJAT

• 1. Pääsääntöisin rehuntoimittaja on REHURAISIO.
•       a. Amino - Maituri
•       b. Pihatto - Melli
•       c. Maituri 34
• 2. Rehumelica
•       a. ADE - mure vitamiinit
• 3. Feedex
•       a. kivennäisiä satunnaisesti
• 4. Lännen rehu
•       a. Farmarin melassileike
• 5. Suomenrehu
•       a. nuolukiviä
• 6. Valio
•       a. Startit: Power, Instant, Talous
•       b. Startti ProPlus maitohappobakteeri
•       c. Correkt calsium, magnesium, ketosis,pötsipotku - pastat

Irtorehut ostetaan säkkitavarana Kiteen Meijeriltä, mutta puolitiivisteen toimittaa Raisio suoraan siiloon pyydettäessä.

REHURAISIO

PL 101, 21201 RAISIO

Alue - edustajat:

Alpo Nevalainen, Joensuu 013-224307

REHUMELICA

Rehutehdas

Ritva Kivikoski

Frilundintie 2, 65170 VAASA

020 7798610

Oy FEEDEX Ab

68800 KOLPPI

020 1984820

LÄNNENREHU Oy

PL 120, 27801 SÄKYLÄ

010 4027600

VALIO Oy

Meijeritie 6, Helsinki

PL 10, 00039 VALIO

010 3812634/Heikki Kemppi

SUOMENREHU

Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 ESPOO

010 4022020

Alue - edustajat:

Mussalo Arja

Kautto Jani

HIVEN

• - Suomenrehun tytäryhtiö
• - kuuluu osana Lännen Tehtaat konserniin

Yrittäjäntie 1, 21530 PAIMIO

010 4027700

YHTEISTYÖTAHOJEN YMS. NETISIVUJA

lännenrehu                   Ingman

Suomenrehu                LSO

Hiven                           pankki

Feedex                        Raatokeräily

 Farmit

Rehumelica                    maaseuduntulevaisuus

valio                           rehunetti