1.1 LÄHTÖTILANNE JA RESURSSIT

Tilamme sijaitsee Kiteenkaupungista n. 10km päässä sijaitsevassa Kiteenlahden kylässä. Tilallamme on peltoa n.72ha, josta n.30ha vuokrattu lähinaapurilta. Metsää on n. 65ha. Peltoloista n.65ha sijaitsee 1 kilometrin säteellä ja loput on 5 kilometrin päässä.

Navetta on vuonna 2003 valmistunut lämmin makuuparsipihatto. Siellä on 31 lypsylehmän paikkaa ja 44 paikkaa hiehoille ja vasikoille. Sitten löytyy myös 2x5 kalanruoto lypsyasema, kaikilla mahdollisilla toiminnoilla. Ilmastointi on lypsyasemalla manuaalinen mutta muualla navettaa se on automaattinen. Lannanpoistosysteeminä on se perinteinen lietelanta. Kaikki koneet ja parsikalusteet on DeLavalin putiikista. Seinäelementit ovat Lujabetonilta.

Pelloista vielä jonkin verran on avo - ojissa, mutta tarkoitus olisi jossain vaiheessa laitattaa kaikki sala-ojiin. Peltoteitäkin on siunaantunut muutoma pätkä, jotka ovat todella hyvässä kunnossa.

Säilörehut varastoidaan avosiiloihin, joita on nyt 3. Ja tarvittaessa laitetaan rehut paaleihin urakoitsijan toimesta. Viljoille on tilalla oma kylmäilmakuivuri, jossa mahtuu ohrasato kokonaisuudessaan kuivumaan ja säilymään. Kaurat kuivatellaan naapurin isännän lämminkuivurissa ja säilytetään sitten navetan vieressä olevassa peltisiilossa.

Metsätöitä ei hirveästi harrasteta, se on jäänyt metsänhoitoyhdistyksen harteille. He ilmoittavat meille kun on aika kaataa puita myyntiin asti ja kilpailuttavat kaatofirmat ja puiden poisviejät.

Ja joka vuosi, joko keväällä tai syksyllä, teetämme ProAgrian työläisillä VISU:n, jonka perusteella sitten viljellään vuosi eteenpäin. Kaurat ja ohrat joita lehmillekin syötämme, tuotamme kaiken itse. Samoin säilörehut ja kuivat heinät, joita myös meidän suomenhevosemme popsii. Tiivisteet, kivennäiset ja vasikoitten tarvitsemat rehut ostamme joko omalta meijeriltä tai sitten paikallisesta Agri marketista.

Työterveyshuoltoon kuuluminen on myös itsestään selvyys. Työterveyshuolto siirrettiin yksityiselle vuoden 2010 alusta.

1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Olemme keskittyneet pelkästään maidontuotantoon. Kiteen Meijerin maitokuskit hakevat maidot joka toinen päivä meijerille jatkojalostusta varten.

Tuotanto-olosuhteet vastaavat ArlaIngmannin vaatimuksia, mutta myös EU-herrojen vaatimukset täyttyvät. Tuotantorakennus on tehty niin, että jos joskus päätetään siirtää lehmät luomutuotannon pariin, niin navettaa ei tarvitse muokata, toisin sanoen ikkunapinta-alaa on riittävästi.

Maatalouden omassa käytössä on WINAMMU, jolla pidetään yllä eläinrekisteriä ja JASU on sitten omia jalostussuunnitelmia varten. VISU:t ja ruoksut teetetään alan ammattilaisilla.

Talouskeskus ja suurin osa pelloista sijaitsee pohjavesialueella, joka asettaa pieniä rajoitteita viljelyyn. Viljan torjunta-aineet yms. joutuu valitsemaan todella tarkkaan, sekä sen minne lietteet ajetaan.

Kiteen kaupunkiin on matkaa n.10km, 6-tielle on n.28km ja kaatopaikka on n.80 km:n päässä. Jostain syystä muuttivat kaatopaikan Kiteeltä Joensuuhun. Kiteen meijerille on matkaa n.8km. Joensuuhun on 80km.

Maitohuoneen ja lypsyaseman pesuvedet menevät lietekourun kautta lietesäiliöön, mutta sosiaalitilojen jätevedet menevät omaan kaivoonsa. Aivan kuten ympäristöehtoloissa lukee.

Rehusiiloilla on kaksi puristenestekaivoa, jotka tyhjennetään keväisin ja syksyisin.

1.3. TOIMINNAN VAIKUTUKSET

Ympäristöviranomaiset valvovat satunnaisesti noudatetaanko tilalla ympäristötuen ehtoja ja vaatimuksia.

Nyt uutena on tullut omavalvontakuvaus, joka on myös tehty ja hyväksi todettu. Tilatankin lämpötilaseurantaa on kirjattu ylös jo vuodesta 2005.

Energianlähteenä käytämme pelkästään puuta, ympäristöluvassakin oli ehtona jotta emme saa polttaa muuta kuin puhdasta puuta.

Pelastussuunnitelmakin on tehty ja toimitettu Kiteen palolaitokselle. 

1.4 TOIMINTAPERIAATTEET

Meidän tilamme perusarvoihin kuuluu ehdottomasti puhdas Suomalainen ruoka, eläinten hyvinvointi ja ympäristöystävällisyys. Eettisiä toimintaperiaatteita ovat eläinten lajinmukainen käyttäytyminen, jonka pihatto mahdollistaa erittäin hyvin. Eläinten oikeanlainen kohtelu, eläimille sopivien rehujen käyttö ja ympäristöystävälliset tuotantopanokset.  Geenimuunneltuja rehuja emme käytä lainkaan. Ostamme vain positiivilistalla olevilta rehuntoimittajilta rehua. Rehuntoimittajien lista ja osoitteet löytyvät omavalvonnan kuvauksesta.

Liikeideamme on seuraavanlainen; me myymme maidon Kiteen meijerille, joka on ArlaIngmanin tytäryhtiö; joka toimittaa maidon jalostettuna kuluttajille tai jatkojalostajille. Tilan vastuulla on huolehtia siitä, että maito menee lehmistä tankkiin hyvänlaatuisena, meijeri puolestaan huolehtii että maito menee tankista maito-autoon laadukkaana.

Panostamme maidon laatuun ottamalla karjantarkkailunäytteitä useammin kuin on suositus ja otamme lettupannutestejä tiheästi. Ja meijeri tietenkin huolehtii ottamalla 2-3 krt/kuussa omat solu ja bakteeri näytteensä.

Ympäristöasiat ovat meille tärkeitä jo siksikin että ympäristötuki velvoittaa niin, mutta myös siksi, että siistissä ja hyvänlaatuisessa ympäristössä on hyvä tehdä töitä, ja silloin kun viljelijät ovat iloisia, myös lehmätkin hymyilevät.

2.1 ASIAKASRYHMÄT

Me laitamme maidon ArlaIngmanin tytäryhtiöön, Kiteen meijerille, koska sieltä saa hyvän palvelun ja maidostakin maksetaan kilpailukykyinen hinta. Etuna vielä se, ettei tarvitse ostaa omaa tankkia, vaan meijeri vuokraa sen, joten sen korjauskulutkin jäävät meijerin maksettaviksi.

Teurastamona meillä on LSO Foods oy. Sieltä saa nopeimman ja parhaimman palvelun. Ja hinnat ovat sopimusasiakkaille tietysti hyvät, niin teuraissakin kuin välitysvasikoissa. Ja välitysvasikat jäävät melko lähelle kasvamaan, joten niidenkään ei tarvitse matkustaa autossa pitkiä aikoja.

Maitoauto jättää tilalle joka kerta lapun josta käy ilmi paljonko oli maitoa ja minkälaiset olivat edellishakukerran analyysitiedot (solut, bakteerit, rasvat ja valkuaiset). Tarvittaessa meijerin tuotantoneuvoja ottaa yhteyttä ja antaa neuvoja.

Ja maitotili tietenkin kertoo sitten viimekädessä jotta minkälaista maitoa sitä on lähtenyt tilalta eteenpäin.

Teurastamolta tulee aina teurastilityksen yhteydessä tieto siitä minkälainen se teurastettu eläin on ollut. Lehmän lihaan ei oikein voida vaikuttaa millään tavalla, kun emme tietoisesti kasvata niitä teuraiksi. Hiehoihin pystytään hieman enemmän panostamaan jos tiedetään etukäteen mikä eläin on lähdössä teuraaksi.

Välitysvasikoista saadaan tosi harvoin minkäänlaista palautetta. Mutta vasikkakorteista on tullut todella paljon myönteistä palautetta, ja nyt niissä on mukana puhelin numero jos joku haluaa soittaa. Ja pari tilaa onkin jo tähän mennessä laittanut tekstiviestin että vasikkamme on saapunut heille.

2.2 TARPEET JA TYYTYVÄISYYS

 Meijeri ja teurastamo antavat aina tilityksen yhteydessä palautetta, jossa maidon ja lihan ominaisuudet ovat eritelty. Näihin tietoihin perustuen voimme muokata maidon ja lihan tuotantoa oikeaan suuntaan.

 Meijerin ja teurastamon saama palaute näkyy myös tilityksessä, joko pienempänä tai suurempana summana euroja.

 Koetamma olla mahdollisimman hyvissä väleissä ja yhteistyössä sekä meijerin että teurastamon kanssa, jotta maito ja vasikat menisivät paremmin kaupaksi.

 Meillä on myös Kiteen Meijerin myöntämä laatukyltti, josta maksetaan maitotilin yhteydessä kylttilisä.

 2.3 MARKKINOINTI JA TIEDOTUS

 Meidän tilan tuotteiden markkinoinnista vastaavat meijeri ja teurastamo itse. Tilamme ei harjoita suoramyyntiä, joten omaa markkinointia ei niinkään tarvita. Tilalla on kuitenkin omat nettisivut. Tietenkin se, miltä meidän vasikkamme lähtiessään näyttävät, vaikuttaa siihen haluaako teurastamo ottaa jatkossakin meidän vasikoitamme välitykseen.

 Kiteen MHY kilpailuttaa metsäfirmat ja ilmoittaa sitten isännälle kuka antoi parhaimman tarjouksen ja kuka tulee sitten hakkaamaan tai raivaamaan metsiä.

 2.4 MYYNTI JA ASIAKASPALVELU 

Maito myydään Kiteen meijerille hyvän ja laadukkaan palvelun ja sen läheisyyden takia.  

 Teuraseläimet ja välitysvasikat ilmoitetaan LSO:n netin kautta, sinne ilmoitetaan syntymätunnus ja rotu ja vasikasta vielä syntymäpäivä. LSO:lta soittavat sitten edellisenä päivänä kun ovat tulossa hakemaan eläimiä.Ja nykyisin myös tekstiviestipalvelu toimii. LSO laittaa päivää tai kahta ennen viestin jossa on päiväys ja kellonaika jolloinka tulevat hakemaan vasikoita tai teuraita.

 2.5 ASIAKASPALAUTTEEN HALLINTA

 Tilamme saa suoran palautteen  maito/teurastililapun yhteydessä, ja jos on jotain erikoisempaa meijeriltä tai teurastamolta soittavat sitten. Saadun palautteen perusteella pystymme ohjailemaan tuotantoamme oikeaan suuntaan.

 Tarvittaessa meijerin/teurastamon tuotantoneuvojat ovat meihin yhteydessä tai tulevat käymään. Myös eläinlääkärit ovat käytettävissä.

 3.1 PITKÄN TÄHTÄIMEN PÄÄMÄÄRÄT JA SUUNNITELMAT

 Koetetaan tehostaa maidontuotantoa nostamalla keskituotosta ja pidentämällä lehmien ikää. Ja tietenkin,  pitämällä maito E-luokassa.

 Myös säilörehun laadun ylläpito kuuluu suunnitelmiin, sen takia olemme investoineet aivan uuden noukinvaunun. Rehuviljan satotasoa koetetaan nostaa kanssa, mutta siitä on jo saatu todella hyviä satoja.

 Jalostusta koetetaan myös viedä eteenpäin niin, että suurin osa syntyvistä sonnivasikoista kelpaisi Jalostuspalvelulle. Ja syntyvien lehmävasikoiden odotusarvot olisivat vähintään +15.

 Pitkän aikavälin päämäärien toteuttamiseen tarvittavat prosessit tunnistetaan mm. TULOSANALYYSI:n ja MÄRE:en ja erilaisten kehittämissuunnitelmien avulla. Näiden suunnitelmien tieto olisi ymmärrettävä yhtenä kokonaisuutena jotta tilan toiminta voitaisiin kehittää. Lypsytyö ja ruokinta ovat meidän tilan tärkeimmät prosessit. Voimavarojen tarvetta ja kehittämistä arvioidaan taloudellisella suunnittelulla ja budjetoinnilla, jossa tilitoimisto on hyvänä apuna.

 Jotta päämäärät toteuttaisivat maatilamme arvoja ja asiakkaidemme vaatimuksia, kaikkia tehtyjä suunnitelmia on käytettävä aktiivisesti hyödyksi toiminnan kehittämisessä.